Haluaisitko jakaa oman tarinasi erityisen vauvan odotuksesta? ✨

Kirjoitan blogia erityisen vauvan odotuksesta, ja meidän uusperheen arjesta vaikeasti sydänvikaisen lapsen kanssa.

Nyt haluaisin jakaa blogissani erilaisia kokemuksia ja tarinoita erityisen vauvan odotuksesta, ja kuulisin mielelläni juuri teidän tarinan. 

Tarinasta olisi hyvä käydä ilmi tieto, jonka saitte raskausaikana. Jatkoitteko raskautta, vai päädyittekö keskeyttämään raskauden? Millaiset asiat päätökseenne vaikutti? Haluaisin kuulla mikä teidän perhettä auttoi eniten selviämään vaikeasta tilanteesta. Olisi myös kiva kuulla, mitä teille kuuluu nyt.

Oletko huomannut, että vaikea tilanne olisi tuonut elämäänne jotakin positiivista? 

Minulla on tapana liittää blogiteksteihin joku itselleni tärkeä kappale+musiikkivideo, joten jos sulla on joku teille tärkeä biisi tähän elämänvaiheeseen liittyen, niin laita siitäkin tieto. 

Teksti saa olla juuri teidän perheen näköinen, mutta tarvittaessa minulla on lupa stilisoida sitä blogiin sopivaksi. Saat luonnollisesti lukea stilisoidun tekstin ennen kuin julkaisen sen. 

Liitä tarinan mukaan joku kuva (ei tarvitse olla tunnistettava kuva, vaikka saa toki olla), ja nimet joita saan tekstissä käyttää. Jos et halua esiintyä omalla nimelläsi, niin voin myös tarvittaessa keksiä teille nimet.

Tekstit ja kuvat voi lähettää minulle sähköpostilla uudenelamanselviytymisblogi@gmail.com

Kiitos jo etukäteen kaikista tarinoista. Kiitos, että haluatte jakaa omaa tarinaa, jotta saadaan yhdessä näkyvyyttä tälle äärimmäisen tärkeälle asialle. Jokainen tarina on merkityksellinen.

P. S. Olisi myös ihan superhienoa saada jonkun isän kirjoitus tästä aiheesta ❤️

Terkuin Heidi

 

Meidän erityisen vauvan odotuksesta voit lukea täältä:

 

Miten selvisin järjissäni raskaudesta, kun tiesin ettei vauvalla ole kaikki hyvin

Elämää ensitiedon jälkeen

Ajatuksia ulkopuolisuuden tunteesta, kun kaikkien suhtautuminen muuttuu

 

2 Responses

  1. Meillä on kaksi autistista poikaa, heillä autismi diagnosoitiin 3,5v ja 3- vuoden iässä. Ehkä odotusaikana saatu tieto erityislapsesta saa itsensä varautumaan tulevaan, mutta kun on jo synnyttänyt ja lapsi on kehittynyt normaalisti ensimmäiset 2-3 vuotta, niin diagnoosin saaminen on shokki. Tottakai aina erityislapsen saaminen ravistaa maailmaa, mut luulen että jos itse olisin saanut tietää jo odotutsvaiheessa että pojilla autismi, niin asian olisi helpommin hyväksynyt. Nyt asia on jo hyväksytty ja elämme meidän arkea. Tsemppiä kaikille erkkalasten vanhemmille 💕

    1. Kiitos kommentista. Varmasti näinkin, mutta toisaalta asioilla on aina monta puolta. Raskausaika oli itsellä ihan todella raskas, kun joutui elämään siinä pelossa ja epätietoisuudessa ennenkuin tiesi, että saako syliin ikinä edes elävää lasta. Paljon piti murehtia. Toisaalta oli varmaan aikaa sopeutua, mutta toisaalta ei kuitenkaan yhtään voinut ymmärtää, mihin piti sopeutua. Shokki ja kriisi se lapsen erityisyys on aina, tuli se tieto koska tahansa.

      Tsempit teille arkeen ja mahdollisimman rauhallista joulun aikaa. ✨

      Heidi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *