Me sinut tehtiin

mutta sinä meidät loit”

–  Yö, Ihmisen poika

 

YÖ: IHMISEN POIKA

Vanhemmuus on voimavara, joka parhaimmillaan muuntautuu erilaisiin rooleihin tarpeen niin vaatiessa. Vanhemmuus on myös vastuu, mikä joskus nakertaa järjen viimeisiä rippeitä myöden. 

 

Vanhemmuus on etuoikeus, jota ei koskaan voi pitää itsestäänselvyytenä. Vanhemmaksi ei tulla, siihen saa kasvaa, jos on onnekas. Vanhemmuus on ikuinen oman pään sisäinen prosessi, missä ei tule valmiiksi. Koskaan. 

 

Matka vanhemmuuteen on täynnä iloja ja rakkautta, ahdistusta ja pelkoja. Se on täynnä kysymyksiä, joita ei aina uskalla kysyä, ja vastauksia, mistä ei ota tolkkua. Vanhemmuus on voimavara, joka parhaimmillaan muuntautuu erilaisiin rooleihin tarpeen niin vaatiessa. Vanhemmuus on myös vastuu, mikä joskus nakertaa järjen viimeisiä rippeitä myöden. Vanhemmuus särkee joskus sydämen tuhansiin palasiin, mutta pakahduttaa usein onnellisuudella. 

 

Itse olen elänyt koko lapsuuteni ja nuoruuteni ydinperheessä, joten on pitänyt opetella aika paljon erovanhemmuutta ja uusperhevanhemmuutta, sillä oma perheeni on aina ollut uusperhe. 

 

Vanhemmuus uusperheessä on ihanaa, mutta aina myös haastavaa. Vanhemmuus ei koskaan ole pelkkää biologiaa tai titteli, jolla perheen aikuista kutsutaan. Vanhemmuus on sitoutumista perheen jokaiseen lapseen, oli vanhemmuus biologista tai ei. Itse olen elänyt koko lapsuuteni ja nuoruuteni ydinperheessä, joten on pitänyt opetella aika paljon erovanhemmuutta ja uusperhevanhemmuutta, sillä oma perheeni on aina ollut uusperhe. 

 

Kiitos mun elämäni isi-ihmiset. Arvostan teistä ihan jokaista. Mun iskä on aina ollut rakastava ydinperheen iskä, joka on opettanut asettamaan rajoja, ja pitämään niistä kiinni. Iskä kuorii edelleen mun perunat, kun menen kotiin syömään, ja hoitaa auton kuntoon, kun siihen tulee jotain vikaa. Iskä on opettanut kunnioittamaan vanhempia, ja iskän kainalossa tuli pienenä aina turvallinen olo. Iskältä olen perinyt huonon, mutta hillittömän hauskan huumorintajuni. Joskus harmittaa, kun asutaan eri paikkakunnilla eikä nähdä niin usein. Mä rakastan sua yli kaiken. Tiedän, että luet tämän kuitenkin, tai jos et lue, niin äiti käskee nyt lukemaan. Puspuspus. 

 

Pappa on ollut aina aktiivisesti minun ja pikkuveljeni elämässä, ja on ihanaa nähdä se valo hänen katseessa, kun vien omat lapset Papan luo kylään. Pappa jos joku on hemmotellut mua pilalle, ja se onkin mielestäni isovanhempien tärkeä tehtävä. Toivoisin ihan jokaiselle lapselle yhtä aktiivisesti läsnäolevan isovanhemman elämään.

 

Olen äärimmäisen kiitollinen esikoiseni isälle, että minusta tuli äiti ja sain hänen myötä elämääni myös bonustytön, joka on edelleen yksi elämäni merkittävimmistä tyypeistä, vaikka emme enää elä toistemme arkea. Meistä on tullut hyvät erovanhemmat, vaikka matka on ollut joskus mutkainen. Aina ei tarvitse olla kaikesta samaa mieltä, kunhan molempien tavoitteena on onnellinen lapsi. 

 

Kiitos, että jaksat mennä mun kanssa läpi kaikesta siitä, mistä yhdenkään vanhemman ei pitäisi joutua menemään läpi. Ei me tästä aina ihan kunnialla selvitä, mutta ei se haittaa. Ei tarvitsekaan. 

 

Erityinen isänpäivän kiitos mun miehelle. Kiitos, että saan jakaa sun kanssa neljän lapsen vanhemmuuden. Jokaisen meidän perheen lapsen kanssa vanhemmuus on ihan erilaista ja uniikkia. Kiitos, että luotat muhun niin paljon, että saan rakastaa sun tyttäriä. Sä olet ihana ja lempeä isä. Kiitos, että olet mun maailmani tärkeimmälle ihmiselle turvallinen aikuinen, ja näytät sille esimerkkiä olemalla hyvä mies niin isänä kuin puolisona. Kiitos rakkaudesta esikoistani kohtaan. Kiitos, että näytät lapsille, että miehetkin puhuvat ja pussaavat.

 

Kiitos, että sain vielä mahdollisuuden tulla uudelleen äidiksi. Sain tulla äidiksi erityiselle pienelle tytölle, ja saan jakaa sun kanssa hänen erityisen vanhemmuuden. Kiitos, että jaksat mennä mun kanssa läpi kaikesta siitä, mistä yhdenkään vanhemman ei pitäisi joutua menemään läpi. Ei me tästä aina ihan kunnialla selvitä, mutta ei se haittaa. Ei tarvitsekaan. Kiitos, kun jaksat uskoa meihin silloinkin, kun mä en meinaa jaksaa. Me ollaan hiton hyvä tiimi. Yhdessä. Vanhempina. En jakaisi tätä matkaa kenenkään muun kanssa. Anteeksi, kun en muista väsyneenä ja kiukkuisena sitä aina ääneen sanoa.

 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Henkilön Heidi Forsell (@uudenelamanselviytymisblogi) jakama julkaisu

 

Hyvää isänpäivää kaikki isät ja isien kaltaiset tyypit. Teette maailman tärkeintä työtä. Olkaa läsnä. 

 

Voimia niille, joiden isät kulkee muistoissa, ja jotka isyydestä haaveilevat. Voima-ajatuksia erityisesti niille isille, joiden lapset kulkee mukana loputtomana ikävänä sydämessä. Tiedän, että monelle tämäkin isänpäivä on erityisen raskas. 

“Voi kunpa matkas onneksi koituis

vihaa, katkeruutta

et tuntis joutavaa,

voi kun oisit viisaampi kuin isäs milloinkaan

kunpa oppisit ajattelemaan”

– Yö, Ihmisen poika

 

LUE MYÖS

Olen kiitollinen, että lapseni on hengissä – Saanko enää valittaaa tai hermostua mistään?

 

Oman lapsen kipu ja ahdistus repii vanhemman sydämen rikki

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *